Olen nyt pyöritellyt mielessäni tuota pääsiäisreissua ja alan kallistua sille kannalle, että eikun mukaan vaan. On varmasti ihan hyvä laittaa hetkeksi aivot narikkaan ja saada etäisyyttä kaikkeen. Myös ihan normaaleihin työkuvioihin, suhde varattuun mieheen ei ole suinkaan ainut stressin aiheuttaja.
Pelkään välillä sitä, että muutun sellaiseksi takertuvaksi ja vaativaksi naiseksi. Normaaleissa parisuhteissa ollessani minussa ei ainakaan omasta mielestäni ole ollut vastaavia piirteitä, vaan olen kohtuullisen rennosti antanut kumppanin mennä menojaan, kun siltä on tuntunut ja tietenkin välillä ottanut myös itselleni omaa aikaa. Nyt en täysin osaa määritellä, mikä on liikaa takertumista ja mikä taas normaalia ns. ikävän ja kaipuun osoittamista. Tarkoitan tällä sitä, että olosuhteiden pakosta olen tavallaan "reservissä" koko ajan odottamassa miestä ja hänen tavoitettavissaan. Jos hänellä joskus harvoin on mahdollisuus varastaa arjestaan pari tuntia viettääkseen tuon ajan luonani, on minun silloin järjestettävä omat menoni niin, että olen tuolloin vapaa. Koska hänelle yhteisen ajan järjestäminen vaan on sen verran haasteellisempaa, kuin minulle, periaatteessa sinkulle. Olen myös yleensä hänen tavoitettavissaan, kun hän soittaa, mutta itse en hänelle voi soittaa. En siis halua missään tapauksessa vahvistaa tätä kuvioita esimerkiksi istumalla vapaat pyhät kotona siltä varalta, että hän saattaakin perua oman reissunsa ystäväni kanssa.
Tämä saattaa kuulosta siltä, että olen kamalan katkera ja mustasukkainen. No, niinhän minä välillä olenkin. Koitan muistuttaa itseäni mahdollisimman usein siitä, että mies rakastui minussa juuri siihen itsenäiseen ja itsevarmaan naiseen, joka elää omaa elämäänsä muilta lupaa kyselemättä. Ei siihen vainoharhaiseen ja omistushaluiseen, toisen tekemisiä rajoittavaan naikkoseen, joka silloin tällöin nostaa päätään sisälläni. Ehkä nyt juuri onkin aika ottaa aikaa itselleen ja kaivaa se oman elämänsä valtija taas esiin!
Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille. Taidan ottaa tänä iltana pienen varaslähdön lomaa ajatellen.
Hei
ReplyDeleteLuin kirjoituksesi läpi; mielestäni käsittelet arkaa aihetta hyvin, pohdit oikeasti tekemiäsi ja ilmaiset tunteesi hyvin.
Odotan mielenkiinnolla niin tarinan jatkoa kuin ihan vaan sinun tekstejäsi, osaat todella kirjoittaa siitä mitä mielessäsi liikkuu. Vaikutat erittäin tasapainoiselta ja fiksulta naiselta, vaikkei tilanne jossa olet, olekaan mikään ideaali.
Hyvää alkanutta viikkoa :)
Hei!
ReplyDeleteOlen samaa mieltä kuin edellinen kommentoija. Kirjoitat hyvin, mutta tekstistäsi pomppaa esille todella vahvasti aivan perinteiset asiat tässä kyseisessä kuviossa. Kuten itsekin tiedät, näitä toisen naisen tarinoitahan on maailma täynnä, vaikka kaikki eivät netissä avaudukaan. Monia monia kysymyksiä tulee mieleen tekstiäsi lukiessani. Toiset käytännön asioita (joita kaikkia et varmaan halua paljastaa) ja toiset periaatteellisia kysymyksiä.
Kirjoitat: "Koitan muistuttaa itseäni mahdollisimman usein siitä, että mies rakastui minussa juuri siihen itsenäiseen ja itsevarmaan naiseen, joka elää omaa elämäänsä muilta lupaa kyselemättä."
Oletko ajatellut, että tällainen itsenäinen nainen ei välttämättä ole miehelle millään tavalla houkutteleva valinta vaimoksi, lasten äidiksi? Mies saattaa hyvinkin valita juurikin itsenäisen naisen toiseksi naiseksi, koska tämä ei ole takertuva, eikä myöskään ole kovin suurta riskiä, että suhteen loppuessa toinen nainen tekisi typeryyksiä (paljastaisi suhteen, alkaisi vainoamaan yms). Itsenäinen toinen nainen pärjää omillaan, nuolee haavansa ja jatkaa elämääns suhteen loppuessa. Jos mies haluaa jossain vaiheessa perustaa perheen, niin eiköhän hän kuitenkin tee sen nykyisen avovaimonsa (josta puhut tyttöystävänä, vaikka he asuvat yhdessä?) kanssa. Näin se vaan tuppaa oikeassa elämässä menemään. Mies tietää, että jokaisesta suhteesta haihtuu alkuhuuma. Hän ei selvästikään ole uskollinen miestyyppi, joka oikeasti panostaisi 100% parisuhteeseensa, vaan hakee suhteesta puuttuvan jännityksen muualta.
Toinen aihe, joka nousee vahvana mieleen. Pettäjä on aina pettäjä?? Kuulutko tosiaan niihin naisiin, jotka uskovat, että mies pettää nykyistä puolisoaan sinun kanssasi vain siitä syystä, että sinä olet niin ihmeellinen? Mikäli te päätyisitte yhteen, mikä estäisi häntä pettämästä sinua sitten, kun teidän suhteenne arkipäiväistyy? Vai eikö tällaisella asialla ole itsellesi merkitystä?
Jaaha, blogisi ei kauas kantanut. Taisi suhdekin loppua?!!
ReplyDelete